Elokuun puolivälin illat Oulun korkeudella ovat ihmeellisiä. Ne ovat ainutlaatuinen sekoitus kesää ja syksyä – on vielä lämmintä, mutta ei enää hyttysiä, ja yöksi tulee pimeää. Taivaanilmiöistä kiinnostuneille on tarjolla lisäksi mahdollisuus nähdä tähdenlentoja, kun planeettamme kulkee Swift-Tuttle -komeetan jäljiltä avaruudessa leijailevan pölypilven läpi 11.-12. elokuuta. Tänä vuonna noiden Perseideiksi kutsuttujen tähdenlentojen piti oleman vielä erityisen runsaita, koska jättiläisplaneetta Jupiter on käynyt massallaan hämmentämässä pölypilveä tähdenlentojen kannalta edullisempaan epäjärjestykseen.
Koska elokuun 12. päivän illaksi oli luvassa selkeä taivas, lähdin Lumijoelle meren rantaan. Siellä valosaaste ei häiritse yötaivaan havainnointia. Aurinko laski vähän ennen kymmentä, mutta pimeää saa senkin jälkeen vielä odotella tuntitolkulla. Eikä sitä välttämättä tule sittenkään.
Läntiselle taivaalle muodostui nimittäin näytelmä, jollaista en muista ennen nähneeni ainakaan näin komeana: valaisevia yöpilviä. Ne ovat 50-80 kilometrin korkeudessa sijaitsevia pilviä, joihin aurinko paistaa. Edellytykset valaisevien yöpilvien havaitsemiseksi eivät synny ihan helposti: ensiksikin pitää olla sopivia pilviä tarpeeksi korkealla, toiseksi auringonpaisteen pitää osua niihin, kolmanneksi havaintopaikalla pitää olla jo pimeää, ja neljänneksi havainnoijan ja korkealla olevien pilvien välissä ei saa olla muita pilviä.
Nyt nämä pilvet valaisivat taivasta siinä määrin, että ainuttakaan Pyllyidiä en nähnyt – joko niitä ei vielä auringonlaskua seuranneiden kolmen tunnin aikana ollut tai sitten valaisevat yöpilvet vain estivät hentojen valoviirujen näkymisen. Oli miten oli, minä en nähnyt sitä, mitä menin katsomaan, mutta näin jotain muuta. Ja se muu oli niin kaunista, että en ole tästä lainkaan pahoilani.
Upea kuva! Yhden kerran olen onnistunut täällä Espoossa näkemään yöpilven, mutten noin komeaa. Tähdenlentoja en onnistunut näkemään yhtäkään, vaikka kuinka yritin kuikuilla.
Komeita ne tosiaan olivat. Hiukan harmitti, kun en omista sellaista laajakulmaoptiikkaa, jolla saisin tällaiset luonnonilmiöt kunnolla kuvatuksi. Valaisevat pilvet peittivät niin suuren osan taivaasta, että ne eivät mahtuneet kameran linssin läpi kuin osittain.
Mulla kävi vähän samalla tavalla kuin sinullakin, eli menin katselemaan ja kuvaamaan Perseid(ej)ä Pilpasuolle, mutta loppujen lopuksi eniten ihastutti erittäin komeat valaisevat yöpilvet, jollaisia en kyllä itse muista koskaan nähneeni. Pari keskimääräistä hienompaa tähdenlentoakin näin, mutta ne eivät valitettavasti tallentuneet kameran kennolle. Taisi olla työviikon jälkeen myös vähän väsymystä päällä, kun huomasin jossain vaiheessa nukahtaneeni suon laitaan retkipatjan päälle. 😀
Tässä oma yritykseni pilvien suhteen: https://www.flickr.com/photos/juhoholmi/28669904810/in/dateposted-public/
Komean kuvan olet sinäkin ottanut! Sinun kuvastasi näkee hyvin, mitä etua laajakulmaobjektiivissa on minun käyttämääni normaali-pikkutele -zoomiin verrattuna. Täytyy pitää tuo Pilpasuo mielessä: sehän on vallan mainio paikka pimeän ajan taivaanilmiöiden kuvaamiseen. Tunnistan kyllä kuvauspaikan, olen noita samoja pitkoksia itsekin kulkenut.
Kiitokset! Voin varauksetta suositella Sigman 10-20 -millistä, tuntui että omat valokuvat nytkähti ”askeleen eteenpäin” sen myötä, kun laaja pää antaa niin paljon uusia sommittelumahdollisuuksia.
Pakko muuten antaa tunnustusta sinulle tämän blogin pidosta. Itselläni ei ainakaan ole tiedossa muita Oululaisia blogin pitäjiä, jotka näin ansiokkaasti toisivat nimenomaan lähiretkikohteita täältä tietoon. Itsekin olen saanut hyviä vinkkejä täältä etsiessäni mahdollisia kuvauskohteita, kiitos siitä! Esimerkiksi tämän kuvan ansiosta päädyin lopulta juuri kyseiselle rannalle kuvaamaan auringonlaskua.
Kiitos paljon! Lämmittää mieltä, kun saa tällaista palautetta. On ollut mukavaa löytää näitä lähiretkikohteita, kun useinkaan ei ole mahdollisuutta lähteä kauemmas. Eikä tosiaankaan aina tarvitse, sillä on tässä aivan lähellä Oulua monia paikkoja, jotka ovat retken arvoisia. Tosi hyvä tuo sinun auringonlaskukuva, ja erityisen kivaa on nähdä toisen kuvaajan tulkinta itselle tutusta paikasta.
Täytyy tutustua tuohon Sigmaan. Jonkinlaista kuvauskaluston päivittämistä on tarkoitus lähitulevaisuudessa tehdä, ja todennäköisesti päädyn nimenomaan laajakulman hankintaan.