Kevät saa tulla

Vuosi sitten kirjoitin, että ”talvi saa mennä”. Takana oli silloin retkeilyn kannalta oikein onnistunut talvi, josta tyytyväisenä totesin, että ”olen saanut tästä talvesta niin paljon, että lasini on kerrankin täynnä”. Aivan samoin tunnen nytkin. Talvi 2016-2017 on ollut minulle hyvä: olen saanut tehdä monta onnistunutta talviretkeä ja nyt voin suunnata katseen hyvillä mielin kohti kevättä ja kesää. Talvi saa mennä, mutta jotta en toistaisi itseäni, sanon, että kevät saa tulla.

Tänään kävin ulkona tunnelmoimassa ja laitoin lenkkarit jalkaan ensimmäisen kerran tänä keväänä. Yleensä tykkään kävellä vaelluskengillä, koska niiden jäykkä pohja sopii jaloilleni paremmin kuin monissa lenkkareissa oleva lötkö pohjarakenne. Viime kesän lopulla ostin nämä lenkkarit, malliltaan Halti Ligo DX. Kengästä on olemassa myös naisten malli. Ostoherätteenä toimi kengän heijastava pinta: ajattelin, että saan tästä oivalliset kengät syksyn kävelyille. Olisihan minulla silloin heijastimet juuri siellä, mistä ne parhaiten näkyvät.

Harmi vain, että näiden kenkien käyttöaika jää syksyisin kovin lyhyeksi: ilmojen viiletessä on kivempi laittaa jalkaan vähän pitempivartinen jalkine. Laitoinkin valmistajalle palautetta, että tekisivät vielä vaelluskenkäpituisella varrella olevan version näistä. Ostaisin varmasti.

Mutta tosiaan. Kevät saa tulla ja kevään pääasiana minulla on treenaaminen 60 km kävelyn yritystä varten. Aiemmat pitkät kävelyni (pisin näistä 50 km) olen tehnyt vaelluskengät jalassa, mutta ehkä nämä uudet lenkkarit olisivat nyt se jalkine, joilla tänä keväänä kävelen kauas. Ainakin ne olisivat vähän kevyemmät kuin vaelluskengät (Ligo painaa 395 grammaa, Lowa Renegade 645 grammaa) ja kun 60 km kävelyyn mahtuu noin 80.000 askelta, tulee jalan lihaksille aika paljon vähemmän nostettavaa. Painoero kenkien välillä on 645 g – 395 g = 250 g. Jos sen kertoo askelten määrällä, saadaan 250 g x 80.000 = 20.000.000 grammaa eli 20.000 kilogrammaa eli 20 tonnia.

Kylläpäs tänään on vaikeaa pysyä asiassa. Siis: Kevät saa tulla. Olen tehnyt tämän talven aikana neljä talviretkeä:

Talviretkeilykauden avaus Rokualla joulukuussa

Retkeilyvuoden kostea päätösjuhla joulukuussa

Suksin suolle IV tammikuussa

Hiihtoretki Hevonvitunsuolle helmikuussa

ja pisteenä iin päälle

Hiihtolomavaellus Enontekiöllä maaliskuussa.

Onhan siinä jo yhdelle talvelle. Tosin vieläkin tässä ehtisi. Tänään sunnuntaina, maaliskuun 26. päivänä, Oulussa on lämmintä ja aurinkoista, mutta alkavalla viikolla on luvassa taas pakkasia – alimmillaan lämpötila laskee ennusteen mukaan -15 asteeseen. Kun luntakin on vielä paljon, virallisen tiedon mukaan 55 senttiä, tietää tämä lähiajoille erinomaisia hankikelejä. Eli ei ole lainkaan mahdoton ajatus, että tekisin vielä yhden talviretken. Vähintään voisi käydä ulkoiluttamassa lumikenkiä jollain suolla.

Oheiset kuvat ovat tänään tekemältäni kauppareissu-päiväkävelyltä.

Varma kevään merkki Oulussa: potnapekka eli koskikorento Merikosken voimalaitoskanavan tuntumassa.

Lumisimmissa paikoissa (”ei talvikunnossapitoa”) olosuhteet ovat vielä kovin talviset. Tämä paikka on oivallinen potnapekkojen bongaamista ajatellen.

Halti Ligo DX -lenkkarit.

Likaista lunta ja lätäköitä. Niistäkin on kevät tehty.

Kävelyteiden hiekoittaminen on näissä sääoloissa aika turhaa. Pikkukivet solahtavat jään läpi hetkessä ja yöpakkasten jälkeen luistinrata on valmis.

Kevätpäivän kauppareissu (6 km).