Talvi hupenee silmissä, joten rinkkaretkeilykausi alkaa tänä vuonna aikaisemmin kuin mitä runsaslumisen alkutalven perusteella olisi voinut kuvitella. Syksyllä pääsin grammanviilauksessa hyvään alkuun ja tarkoitus on jatkaa valitsemallani tiellä. Tulevan kesän suunnitelmiin kuuluu viiden päivän mittainen tunturivaellus, ja sinne ei tee mieli kantaa yhtään tarpeetonta kiloa. Eikä kantamuksen keventäminen toki haittaa lyhyemmilläkään retkillä.
Teen kevään ensimmäisen rinkkaretken lähiviikkojen aikana, joten nyt on oikea aika suunnitella, mitä siihen rinkkaan oikein pakataan. Toki lämpötilat ovat näin maaliskuussa vielä talvisia – vaikka kevät onkin jo pitkällä – mikä osaltaan lisää kantamuksen painoa: onhan mukaan otettava talvimakuupussi ja makuualustankin on syytä olla paksumpaa mallia kuin kesällä.
Ostin Clas Ohlsonilta kätevän digitaalivaa’an, jolla pystyy punnitsemaan gramman tarkkuudella viiteen kiloon asti. Sen avulla olen punninnut kaikki varusteeni rinkkaa, makuualustoja ja -pusseja lukuunottamatta. Niiden painojen osalta luotan valmistajan ja/tai myyjän ilmoituksiin.
Kesävaellusvarustukseni painokertymä muodostuu seuraavanlaiseksi:
- Rinkka 1,6 kg
- Teltta 1,0 kg
- Tarptent Moment DW.
- Makuualusta, makuupussi ja tyyny 1,9 kg
- Alustana Thermarest Ridgerest Solite (large), pussina Haglöfs Zensor 1S ja tyynynä puhallettava Cocoon AirCore Ultralight.
- Vaatteet 1,4 kg
- Tässä mukana vaihtosukat ja -alushousut sekä lisäkerroksiksi pitkät kalsarit, pitkähihapaita ja merinovillakerrasto. Kylmän sään varalta mukaan lähtee lisäksi pipo ja ohut kaulahuivi sekä hanskat, ja sateen varalta kevyet sadehousut. Päällä pidettävistä vaatteista takki saattaa joskus olla rinkassa, mutta sen paino ei sisälly tähän.
- Ruokailuun liittyvät varusteet 1,2 kg
- Keittimeksi mukaan lähtee 90-grammainen Esbit, ainoaksi keittoastiaksi 0,9 litran Trangia-vesipannu ja ruuanvalmistusastiaksi 3,5 dl vetoinen ruokatermos. Lisäksi kahvikuppi, Spork sekä vesihuoltoa varten 0,5 litran Nalgene-pullo, 1,0 litran muovipullo ja uudelleenkäytettävä kahvisuodatin roskien siivilöimiseksi vedestä. Pöpöjen tappamiseksi mukaan lähtee Micropur-tabletteja. Niiden veteen aiheuttamaa kloorin makua ei nyt aio suodattaa pois Akva Filterillä, koska tarkoitukseni ei ole juoda vettä sellaisenaan. Sen, mitä kylmänä juon, maustan urheilujuomajauheella, josta saan samalla tarpeellisia suoloja sun muita hivenaineita.
- Terveys, hygienia, turvallisuus, työkalut 1,1 kg
- Tämä sisältää mm. peseytymisvälineet, lääkkeet, laastarit sekä linkkuveitsen / monitoimityökalun. Lisäksi hädän varalta mukaan on laskettu PLB-lähetin, jolla saan tarvittaessa avun paikalle, vaikka olisin kännykkäverkon ulkopuolella.
- Dokumentointi ja kommunikointi 1,6 kg
- Tähän painolastiluokkaan sisältyy kamera laukkuineen, action-kamera + kiinnike, jolla saan sen kiinni vaellussauvaan (näin en tarvitse erillistä selfiekeppiä) ja kännykkä koteloineen sekä gps-loggeri. Näiden sähköllä käyvien laitteiden lataamista varten mukaan lähtee Tespack Mini -aurinkokennolaturi + virtapankki ja tarvittavat latauskaapelit. Lisäksi otan mukaan pienen muistikirjan sekä lyijykynän ja pyyhekumin.
- Suunnistus 0,2 kg
- Karttatulosteet + vesitiivis kotelo niille sekä kompassi.
- Muut 0,2 kg
- Tämä rivi on mukana vain siksi, että jotain aina tulee viime hetkellä mieleen – jotain, joka ”ei paina mitään”, mutta joita riittävän monta mukaan ottamalla kantamuksen paino kuitenkin vähän kasvaa.
Näistä kaikista kertyy painoa yhteensä 10,2 kg. Tämä osuus säilyy mukana koko vaelluksen ajan, ja näiden lisäksi mukaan lähtee ”kuluvaa tavaraa”, jonka paino siis vähenee matkan edistyessä.
- Ruoka 3,8 kg
- Olen laskenut, että täyttääkseni 3500 kcal/vrk energiatarpeen on mukana oltava päivää kohti noin 800 grammaa ruokaa. 5 x 0,8 kg = 4,0 kg, mutta ihan koko tätä määrää ei tarvita, sillä sekä ensimmäisen päivän aamiainen että viimeisen päivän iltapala (ja ehkä päivällinenkin) on mahdollista toteuttaa muutoin kuin mukana kannettavan ruuan muodossa.
- Vesi 1,5 kg
- Vesipullot täynnä.
- Polttoaine, Micropur, tulitikut 0,4 kg
Näistä tulee rinkan lähtöpainoon yhteensä 5,7 kg lisää.
Siten vaelluksen alussa rinkka painaa 15,9 kg, ja tästä paino hupenee loppua kohden niin, että vaelluksen lopussa painon pitäisi olla lähellä 10 kiloa.
Kaikki edellä kerrottu on siis teoriaa. Teoria ja käytäntö ovat tunnetusti kaksi aivan eri asiaa, joten en voi vielä tietää, kuinka hyvin tämä toteutuu kesävaelluksellani. Mutta pystynhän minä testaamaan asioita aika monta kertaa ennen kesää, joten uskon olevani tässä asiassa kohtalaisen tukevalla pohjalla sitten, kun on aika pakata rinkka tunturiin lähtöä varten.
Tämä ei ole mikään ultrakevyt kokonaisuus. Painosta pystyisi varsin helposti nipistämään paljonkin esimerkiksi tinkimällä valokuvauskalustosta. Kun mukaan lähtee nyt mikrojärkkäri laukkuineen ja action-kamera sauvakiinnikkeineen, voisi näiden sijaan ottaa mukaan vain pokkarin, tai jopa tyytyä kännykkäkameraan. Silloin painosta putoaisi heti kilon verran. Ja jos koko retken ajaksi on odotettavissa lämmin sää, voisi lisävaatetuksesta pudottaa osan pois – tämä tuottaisi ehkä puolen kilon verran säästöä. Lisäksi voisi tinkiä mukana kuljetettavan veden osuudesta: jos suunnitellulla reitillä on mahdollisuus jatkuviin vesitäydennyksiin, ei mukana tarvitse välttämättä kantaa lainkaan vettä. Siitäkin saisi tähän laskelmaan verrattuna puolitoista kiloa pois. Ja vielä puolisen kiloa pystyisi nipistämään vaihtamalla majoitteeksi tarpin. Näin toimien olisi mahdollista päästä yhteensä 3,5 kg painonsäästöön, jolloin rinkan lähtöpaino asettuisi 12,5 kiloon ja vaelluksen päätteeksi, kun kaikki ruoka on syöty ja polttoaine poltettu, olisi kantamuksella painoa enää noin 8,5 kiloa.
Mutta kuten sanottu: tämä on teoriaa. Palataan käytännön kokemuksiin sitten seuraavien retkien jälkeen.
Aika samoilla painoilla mennään, kyllä tuollaista kantamusta jo paljon mieluummin raahaa kuin yli 20-kiloista rinkkaa. 🙂 Itse huomasin pienen kevennysprojektin aikana rinkan lähtöpainon alenemisen n. 21 kilosta 17 kiloon vaikuttavan jo tosi merkittävästi kantomukavuuteen, mutta leirimukavuus ei kärsinyt yhtään. Tuosta sinun listastakin näkee, että jos rinkka, makuupussi ja teltta ovat kevyitä, niin aika mukaviin painoihin voi päästä, vaikka ottaisi mukaan ”ylimääräistä” rojua kuten kameroita.
Minulla hyvän alkusysäyksen keventämiselle antoi rinkan vaihtaminen: entinen rinkkani oli tilavuudeltaan 75 litraa ja tyhjäpainoltaan 2,7 kg, ja kun vaihdoin sen 60-litraiseen ja 1,6 kg painoiseen, keveni kantamus heti runsaalla kilolla ja välillisesti vielä enemmän, kun pienemmän rinkan vuoksi mukaan saattoi ottaa vähemmän tavaraa. On minulla sitten vielä 50-litrainen pikkurinkkakin, mutta sen käyttö on jäänyt tuon 60-litraisen hankinnan jälkeen vähemmälle, koska se painaa enemmän kuin isompansa 🙂
Joo, täälläkin on tyyli sama, aina Clas Ohlsonin vaakaa myöten. Myös lusikka kuvassa osui ja upposi, sillä se oli ensimmäinen grammanviilauksen tulos kun vaihdoin 88g painavan lusikka-haarukan mallia SA kyseiseen Sporkkiin.
Nyt olen laittanut kaikki retkivarusteeni exel-taulukkoon. Sen avulla löytää kummasti vastauksia siihen, että miksi tämä rinkka painaa taas näin hiton paljon. Näistä pienistä,”eihän tämä paina paljon mitään” jutuista se sitten koostuu.
Sinulla on heti melkein 2kg etu rinkan tyhjäpainossa, verrattuna 75 litraiseen Kajkaan ja se on paljon yksittäisen varusteen kohdalla.
Ettei totuus unohtuisi, niin ainakin minä saisin suurimman painonsäästön laiduttamalla 5kg. 🙂
Mahtuvatko kaikki listassa mainitut varusteet tuon 60l rinkan sisään?
Terve Kai, ja kiitos kommentista! Tarkka vaaka ja Excel-taulukko ovat tosiaan grammanviilaajan parhaita ystäviä 🙂 Minäkin olen punninnut joka ikisen varusteen, jotka mukaan lähtevät. Kun suunnittelen retkille varusteluetteoita, merkkaan sitten tuohon taulukkoon, mitä varusteita otan matkaan ja montako kappaletta.
Nuo ”eihän tämä paina paljon mitään” -tapaukset tosiaan ovat juuri niitä, joilla se rinkka saadaan lastattua sietämättömän raskaaksi.
Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut varusteet mahtuvat 60-litraisen rinkan kyytiin sillä tavoin, että teltta ja makuualusta ovat rinkan ulkopuolella ja jos mukaan lähtee mikrojärkkäri, kulkee se kameralaukussa, jonka ripustan rinkan olkaviilekkeistä rinnan päälle roikkumaan.
Kirjoituksessa mainittu 60-litrainen rinkka on vaihtunut toiseen samankokoiseen, edelleen Deuteriin. ACT Lite 50+10 alkoi tuntua turhan heppoiselta kokonaispainon noustessa yli 15 kilon. Nykyinen rinkka painaa sadesuojan kanssa 2,2 kiloa, eli ei edelleenkään ole kohtuuttoman painava. 60-litraiseen mahtuu vain melko rajallinen määrä tavaraa, mikä myös tehokkaasti pitää kokonaispainon aisoissa 🙂
Laihduttamalla tosiaan saa painoa säästettyä, mutta ei se rinkan kantamista kyllä juurikaan helpota 😀