Koko yön sataa. Ryhdyn aamutoimiin puoli yhdeksän aikaan ja jo yhdeksältä sade loppuu. Tämähän menee aivan kuin tilauksesta! Sisäteltan ulkopinnassa mönkii etanoita ja niitä on lisää ulkoteltan ulkopinnassa. Ne ovat hauskan näköisiä ohuen kankaan läpi katsottaessa, mutta hiukan ikäviä poistettavia, jos niihin joutuu sormin tarttumaan, ja ne jättävät epämiellyttävän limavanan jälkeensä. Lisäksi teltan vieressä maassa on etanoita. […]
Lauantaiaamu on aurinkoinen. Rinkan pakattuani palaan polulle ja kävelen sitä ensin vähän matkaa takaisinpäin, koska minun on täytettävä vesipullot Mämmiojasta. Kahdella kilolla painavoitunut kantamus selässäni lähden taivaltamaan pitkin polkua, joka ensin laskeutuu alemmas ja sitten kääntyy jyrkästi oikealle. Pian mutkan jälkeen huomaan maassa kyykäärmeen. Se ei ilmeisesti ole havainnut minua, joten käytän tilaisuutta hyväkseni ja kuvaan […]
Tarkennuksena on paikallaan heti aluksi todeta, että kulkemani reitti on osa Oulujokilaakson Tervareitistön nimellä kulkevaa noin sadan kilometrin mittaista hiihto- ja patikointireitistöä, joka päätepisteenä ovat Oulun Sankivaara (tai Muhos) ja Rokua. Minä aloitan retkeni toukokuisena perjantai-iltapäivänä Sankivaaran läheltä, Peräkylän tienhaaran linja-autopysäkiltä, josta kävelen ensin Pilpasuolle. Niin, todellakin: minä vaellan retkeilyreitillä. Minä, joka aina muistan mainita vierastavani rakennettuja retkeily-ympäristöjä. […]