Otsikkokuvana koko retken reitti. Perjantaina (sininen) 9,9 km, lauantaina (oranssi) 12,1 km, sunnuntaina (vihreä) 18,8 km, maanantaina (punainen) 9,7 km. Yhteensä 50,5 km.
Maalaismaisemaa Peräkyläntien varresta.Sisilisko paistattelee päivää kivellä.Tervareitistön polut on merkitty tällaisilla oranssipäisillä paaluilla. Paalussa oleva luku on jäljellä oleva matka polun päätepisteeseen (tästä on Rokualle 96,5 kilometriä).Pilpakankaan laavu. Taustalla Pilpasuo.Pilpakankaan lähde.Keväistä Pilpasuota.Retken ensimmäinen korvasieni.Ala-Korkiakankaan pirunpelto.Polkua Pilpasuon ja Pilpajärven välisessä metsässä.Näin keväällä suot ovat vielä hyvin märkiä ja paikoin pitkokset uppoavat kulkijan painosta veden alle.Rentukka kukkii.Retken toinen korvasieni.Mämmioja.Ensimmäisen yön leiripaikka iltavalaistuksessa.Kääpä.Minulle tuntematon kuoriainen, jolla on pituutta noin 3 senttiä.Kallioselän kämppä. Taustalla kota, jonka keskellä on tulisija.Tervareitistön opasteita Kallioselän kämpän luona.Lisää Tervareitistön opasteita Kallioselän kämpän luona.Kallioselän opastaulu.Kallioselän kämppä pihan puolelta.Kallioselän kämpän kaivo.Märkää polkua pian Kallioselän kämpältä etelään lähdön jälkeen.Kirkasvetinen kuoppa pitkosten vieressä ja alla. Veden ulkonäöstä päätellen tässä voisi olla vaikka lähde.Kolmiomittaustornin raunioita.Kolmiomittaustornin raunioita. Tikkaiden jäännökset ovat tästä tunnistettavissa.Kolmiopisteen merkkinä olleen valkoisen ristin jäännökset.Kolmiomittaustornin jälkeinen polku hupenee välillä lähes olemattomiin.Toisen yön leiripaikkani hieman ennen sateen alkua.Sunnuntaiaamuinen etana teltan vieressä.Etana sisäteltan ulkopinnalla kankaan läpi kuvattuna.Tervajärvi.Tervajärven laavu.Tupasvilla tms. kukkii.Retken kolmas korvasieni.Matkajärven laavu uusine kattoineen.Pilvien kuvajaisia Matkajärven pinnalla.Kesäinen soratie. Koivujen lehdet ovat jo lähes täysikokoisia.Puolukkametsää.Koivut suorissa riveissä.Koivikko sisältäpäin kuvattuna.Peltokortteen kevätverson itiötähkä.Pällin voimalaitoksen ohijuoksutuskanava.Pällin voimalaitoksen tukkirata on saanut rauhassa sammaloitua. Tukinuitto loppui Oulujoella vuonna 1982.Pällin voimalaitos eteläpuolelta kuvattuna.Pällin voimalaitoksen länsipuolella Oulujoen uoma on syvä ja polku kulkee korkean törmän päällä.Oisavanjoki laskee Oulujokeen näin komean kosken kautta.Myös Oulujokivarressa oleva polku on paikoin hyvin märkä.Sukat kuivumassa teltan katolla sunnuntai-iltana.Kalliolle kukkulalle rakennan minä majani. Kolmannen yön leiripaikka.Oulujoki maanantaiaamuna.Halinsaaren laavu.Kääpiö.Maanantain lounastauon paikka. Sähkölinjat ja muuntoasema hautovassa paahteessa.
Kiitos reissukertomuksesta! En tainnut olla itse tällaisesta reitistä aiemmin kuullutkaan 🙂 Komealta näyttää tuo Oisavanjoki! Tulee aivan mieleen Rutajoen kuohut muutama viikko sitten Leivonmäen kansallispuistossa.. Jokien varret ovat keväisin parhaimmillaan. Vielä nähtiin mekin reissussa korvasieniä viime viikonloppuna… Kaveri niitä noukki mukaankin ryöpättäväksi. Kuulemma herkullisia sieniä, mutta itse en ole koskaan maistanut 🙂
Minä en tosiaan sienistä pidä – vierastan niiden niljakasta olomuotoa – mutta jos niitä on pakko syödä, niin olkoot ne silloin korvasieniä 🙂 Työläitä käsitellä, mutta makua muistelen kiinnostavaksi.
Tervareitistö jätti kyllä positiivisen vaikutelman ja joskus voisi harkita sinne palaamista talvella. Sadan kilometrin mittaisena siitä saisi hyvän reitin viikon pituiselle hiihtovaellukselle.
Kiitos reissukertomuksesta! En tainnut olla itse tällaisesta reitistä aiemmin kuullutkaan 🙂 Komealta näyttää tuo Oisavanjoki! Tulee aivan mieleen Rutajoen kuohut muutama viikko sitten Leivonmäen kansallispuistossa.. Jokien varret ovat keväisin parhaimmillaan. Vielä nähtiin mekin reissussa korvasieniä viime viikonloppuna… Kaveri niitä noukki mukaankin ryöpättäväksi. Kuulemma herkullisia sieniä, mutta itse en ole koskaan maistanut 🙂
Minä en tosiaan sienistä pidä – vierastan niiden niljakasta olomuotoa – mutta jos niitä on pakko syödä, niin olkoot ne silloin korvasieniä 🙂 Työläitä käsitellä, mutta makua muistelen kiinnostavaksi.
Tervareitistö jätti kyllä positiivisen vaikutelman ja joskus voisi harkita sinne palaamista talvella. Sadan kilometrin mittaisena siitä saisi hyvän reitin viikon pituiselle hiihtovaellukselle.