Kalori- ja askelmittari testissä

Kun innostuin kävelemisestä noin kaksi ja puoli vuotta sitten, alkuvuodesta 2012, hankin saman tien myös askelmittarin voidakseni seurata kävelemisen määrää ja laatua. Tarjolla oleviin malleihin sen kummemmin perehtymättä ostin yllä olevassa kuvassa oikealla näkyvän mittarin, Omron Walking Style II:n.

Keväällä 2014 rupesin haluamaan vähän toisenlaista informaatiota liikkumisestani ja aloin etsiä keinoja mitata energiankulutustani. Kokeilin ensin sykemittaria, mutta sellaista on kovin ikävä pitää ympäri vuorokauden. Lisäksi sykevyö tuppasi kuivumaan liikaa yön aikana, jolloin mittari hukkasi todellisen sykkeen ja saattoi näyttää ihan mitä sattuu.

Sitten löytyi kuvassa vasemmalla näkyvä ihkumuhku pinkki laite, Omron Caloriscan -mittari. Nimensä mukaisesti se ei ole vain askelmittari: aparaatti osaa mitata myös energiankulutusta. Muutaman kuukauden CaloriScania käytettyäni päätin laittaa mittarit viivalle.

Lähtökohdat

Walking Style on askelmittari, ja tavallisten askelten määrän mittaamisen lisäksi se osaa laskea ns. aerobiset askeleet (vähintään 60 askelta minuutissa vähintään 10 minuutin ajan), kuljetun kokonaismatkan sekä aerobisen liikunnan osalta myös siihen käytetyn ajan sekä kulutetun energian ja poltetun rasvan massan. Kellokin löytyy. Mittarissa on seitsemän päivän muisti, joten jos tietoja haluaa kerätä talteen, ei kirjaamista tarvitse yrittää muistaa tehdä joka päivä. Walking Style toimii valmistajan mukaan luotettavasti taskussa, laukussa ja vyötäröllä – käyttöohjeessa sanotaan kuitenkin, että laitteen pitäisi olla suunnilleen pystyasennossa. Minä olen pitänyt tätä housuntaskussa, vaikka en silloin voikaan olla varma, että mittari olisi aina juuri oikeassa asennossa. Pidän tärkeänä sitä, että voin pitää mittaria taskussa, jolloin sitä ei kukaan huomaa. En käytä rannekelloa enkä koruja, joten vierastan mm. sykemittarin tai Polar Loopin kaltaisen aktiivisuusmittarin pitämistä ranteessa näkyvillä.

CaloriScan on valmistajan mukaan markkinoiden helppokäyttöisin kalorimittari. En ole muita käyttänyt, mutta allekirjoitan kyllä väitteen helppokäyttöisyydestä. Tätäkin olen pitänyt taskussa, ja mittarin 3D-sensorin luvataan tunnistavan liikkeen intensiteetin ja laskevan sen perusteella energiankulutuksen tarkasti kaikissa tilanteissa ja kaikissa mittarin asennoissa. Laite osaa siis mitata koko vuorokauden energiankulutuksen ja lisäksi se näyttää samat tiedot kuin yksinkertaisempi Walking Style. CaloriScanin kielenkäytössä ei puhuta aerobisesta liikunnasta, vaan laite ilmoittaa ”aktiivisuuskalorit” ja poltetun rasvan massan ilmeisesti kaiken tunnistamansa fyysisen toiminnan osalta. Lisäksi CaloriScan ilmoittaa ”harjoitusaskelten” määrän, mutta käyttöohjeen selityksestä ei tavallinen kävelijä tule yhtään viisaammaksi: ”Näyttää vähintään 3 MET:in ainana otettujen askelten määrän viikon aikana ja viikon harjoitusaskeleiden kokonaismäärän. MET-yksiköt osoittavat liikunnan tehokkuuden suhteessa levossa käytettyyn tehokkuuteen. Keskimäärin käytämme levossa istuen 1 MET:in ja normaalivauhtia (4 km/h) kävellen 3 MET:iä.”. WTF? Muisti riittää myös CaloriScanissa viikon tarpeiksi.

Matkan mittaus

Mittaustavat näissä laitteissa ovat erilaiset. Kun Walking Style -askelmittariin on syötetty käyttäjän mittaama oman askeleen keskimääräinen pituus, laite laskee kävellyn matkan yksinkertaisena kertolaskuna askelten määrä kertaa askeleen pituus. Ensimmäisten käyttöviikkojen aikana mittasin kävelemiäni matkoja myös kartalta ja siten sain laskettua keskimääräisen askeleen pituuden, joka minulla on 75 cm. Samalla periaatteella haarukoin myös CaloriScanin asetuksiin syötettävän normaaliaskeleen pituuden, ja tuolla mittarilla saan tarkimpia tuloksia, kun laitan askelpituudeksi 80 cm. Tämä vastaa askeleeni pituutta reippaassa kävelyssä.

CaloriScan laskee askelten määrän, ja myös tunnistaa, millaisista askelista on kyse, ja säätää arvioitua todellista askelpituutta koko ajan. Siten laitteen laskema matka poikkeaa siitä, mitä käyttäjän syöttämän askelpituuden mukaan suoraan laskemalla tulisi. Pidän tätä hyvänä ominaisuutena: huomattava osa päivän aikana otetuista askelista on lyhyempiä kuin pitemmällä kävelyllä otettavat – juoksuaskeleet tietysti ovat pitempiä – ja näin mittarin laskema kokonaismatka vastaa paremmin todellisuutta. Kun olen mitannut kulkemiani matkoja kartasta, olen havainnut CaloriScanin laskelmat hyvinkin tarkoiksi – myös vaihtelevassa maastossa kuten tunturissa. Laskemalla päivittäisistä askelista ja niitä vastaavasta matkasta keskimääräisen askelpituuden huomaa selvästi, miten se vaihtelee päivästä toiseen. Alla olevasta taulukosta näkyy myös, kuinka Walking Style tunnistaa askelia järkiään enemmän kuin CaloriScan ja siten matkanmittaustuloksissakin on huomattava ero. Kuitenkin olen havainnut, että jos kävelee tasaisesti esim. parin kilometrin matkan, antaa Walking Style aivan yhtä tarkan matkanmittaustuloksen kuin CaloriScan (ja tämä siis edellä mainituilla askelpituuksilla, jotka olen laitteisiin tallentanut).