Ruskaretki Ailigastunturilla, kolmannen päivän tunnelmakuva

8 Replys to “Ruskaretki Ailigastunturilla, kolmannen päivän tunnelmakuva”

1. Komeat ruskan värit! Nousee mieleen sateisen ja sumuisen tunturin tuoksu

   1. Puista ruska on jo suurelta osin pudonnut maahan, mutta maaruska korvasi kyllä kaiken. Punaisena hehkuvat mustikan- ja violetit juolukanlehdet antoivat maisemaan kontrastia taivaan harmautta vasten.

2. No johan muuttui kelit siellä suunnilla. Viime vkl ja alkuviikosta ei ollut sadetta lainkaan. Hyvältä näyttää silti! Eihän meitä pienet sateet haittaa laisinkaan! 🙂

   1. Pienet tai vähän isommatkaan sateet ei haittaisi, mutta täysin pieleen mennyt kenkävalinta ja siitä seurannut jalkojen kastuminen yhdessä nousevan kuumeen kanssa pakotti muuttamaan suunnitelmia kolmantena retkipäivänä. Mutta joskus pitää käydä näin – nyt oli kuitenkin helppo valita tekemiselle uusi suunta.

      1. No voi harmi, että kuumekin puski päälle. Minuunkin tarttui kipeistä jahtikavereista flunssa, mutta onneksi selvisin maastossa pelkällä tukkoisella nenällä.. Sehän vain paransi hirven houkuttelussa käytettävää nasaalia ääntä 😉

         1. No juu, tästä reissusta tuli nyt vähän sellainen taistelu ensin luonnonvoimia ja sitten sairastumista vastaan, mutta tällaisiakin tarvitaan. Otetaan opiksi ja seuraavalla kerralla ei jalat kastu!

      2. Pieleen mennyt kenkävalinta on muuten todella veemäinen juttu. Kesällä kuljin vajaan viikon Abiskon suunnalla kengillä joiden kuvittelin olleen nappivalinta. Vaan liian kovasta pohjasta johtuen päkiät huusivat hoosiannaa toisesta päivästä maaliin tuloon asti. Niillä kengillä en lähde enää uudestaan päivää pitempään reissuun. Oli ilo onneksi löytää uudet vaelluskengät, joiden lesti sopii omaan jalkaan huomattavasti paremmin. Nyt tiedän ainakin millä jäykkyydellä varustettuja kenkiä käytän jatkossa (A/B-jäykkyys kolahtaa hyvin omaan jalkaan).

         1. Näin se juuri on. Ja harmi, että kengän sopivuutta ei voi tietää ennen kuin on kävellyt sillä vähintään kymmeniä, mielellään satoja kilometrejä. Minun jalat tarvitsee jäykän kengän, mutta toki siinäkin voi mennä liiallisuuksiin, ja sitten ei taaskaan ole kivaa. Nämä on tosiaan niitä kantapään kautta opittavia juttuja 🙂

Comments are closed.