Vaellus.netin keskusteluissa nimimerkki Hobelf toi esiin oivallisen vaellusvälipalan, halvan. Kaikkitietävä Wikipedia osaa kertoa Halvasta, että ”Itäiselle Välimerelle ja Balkanille tyypillinen seesamihalva koostuu pääasiassa tahinista ja sokerista, glukoosista tai hunajasta. Sen sekaan saatetaan lisätä esimerkiksi kaakaota, pistaasimanteleita, manteleita, vaniljaa tai appelsiinimehua. Se on rakenteeltaan tiivistä, kuivahkoa ja murenevaa. Seesamihalvassa on runsaasti energiaa. Se sisältää myös kalsiumia, proteiineja, tyydyttymättömiä rasvahappoja, magnesiumia ja rautaa.”.
Minäkin innostuin aiheesta. Olen syönyt halvaa ja tiedän sen itselleni maistuvan. Erityisen herkullista se on lämmitettynä, jäätelön ja suklaakastikkeen kera tarjottuna. Mutta eipä vain tullut ilman Hobelfin hoksautusta mieleen, että sitä voisi ottaa retkille mukaan. Asiaa on syytä selvittää lisää.
Prismasta löysinkin kätevän kokoisia halvapatukoita. Patukan paino on 40 grammaa eli se on juuri passeli välipalaksi: riittävän iso, jotta siitä saa tarpeeksi energiaa, mutta ei niin iso, että syöminen alkaisi tökkiä. Retkille on hyvä ottaa tällaisia kerralla kokonaan syötäviä pakkauksia, jos kyse on tuotteesta, joka ei säily hyvänä kovin pitkään. Ainahan tuote säilyy paremmin avaamattomassa kuin avatussa pakkauksessa. Halvan säilytyksestä sanotaan, että ”kuivassa ja viileässä”; eräässä pakkauksessa todetaan puolestaan, että pitkäaikainen säilytys alle +8 asteessa. Näistä päättelen, että kyllä nämä pikkupatukat ainakin muutaman päivän säilyvät myös lämpimässä. Ja asianhan voi aina varmistaa käytännön kokeella.
Halvan energiasisältö on mahtava. Finelin mukaan halvassa on peräti 595 kcal / 100 g. Olen pitänyt retkieni muonituksessa tavoitteena päästä noin 400 kcal / 100 g keskienergiasisältöön. Silloin eväiden paino ei muodostu kohtuuttomaksi. Halvan energiasisällöstä 60 % tulee rasvoista, 13 % proteiineista, 24 % imeytyvistä hiilihydraateista ja loput 3 % kuiduista. Rasvaisuutensa vuoksi halvaa voinee pitää hyvänä talviretkieväänä – kylmässä ei säilytyskään muodostu ongelmaksi.
Ostin Prismasta nuo kaksi kuvassa näkyvää patukkaa ja lisäksi kolmannen (kaakaomaku), jonka söin saman tien. Olin kauppareissullani kävellen ja sellaista reittiä, että kävelemistä kertyi yhteensä 9 kilometriä. Koska kaupastalähdön hetkellä lounaan syömisestä oli jo nelisen tuntia, oli pieni välipala paikallaan. Halva maistui hyvältä ja sen puputtamisen jälkeen jaksoin hyvin kävellä kotiin. Mielikuvaksi muodostui, että tällainen 40 g halva-annos – mahdollisesti yhdistettynä vielä 30 g salami snack -makkaraan – olisi retkilläni juuri passeli välipala. Minä kun pyrin syömään retkillä aina parin tunnin välein, ja maltillisen määrän ruokaa kerrallaan. Halvasta ja pikkusalamista tulee yhteensä noin 350 kcal energiaa, joten ollaan samalla hehtaarilla muiden retkiruokailujeni kertaenergiasisällön kanssa.
Seuraavalla retkelläni näitä on mukana. Silloin selviää halvan soveltuvuus tositoimiin ja samalla tarjoutuu tilaisuus selvittää, säilyykö halva käyttökelpoisena lämpimässä vajaan viikon.