Työpaikkani lounasravintolassa lounaan hintaan sisältyy kupillinen kahvia. Sen voi nauttia joko oikeasta kupista ravintolassa tai ottaa mukaan pahvimukissa. Kesällä 2014 heillä sattui vahinko mukeja tilattaessa: tavanomaisten, yksinkertaisten, esiin taitettavalla korvalla varustettujen mukien tilalle tuli korvattomia, kaksinkertaisin seinämin varustettuja, jämäköitä mukeja.
Tuntui tuhlaukselta heittää sellainen pois yhden käyttökerran jälkeen. Rupesin käyttämään mukeja uudelleen. Tapanani on juoda iltapäivällä kupillinen teetä ja sitä varten olen vienyt työpaikalle valkoisen teemukin. Se mokoma tuppaa tummumaan päivittäisessä käytössä eikä lähde puhtaaksi ilman miestä väkevämpiä pesuaineita. Ajattelin, että jospa käytän näitä hyviä pahvimukeja teekuppeina, niin säilyy se parempi muki puhtaana.
En enää muista, missä vaiheessa päätin aloittaa kestotestin. Rupesin kuitenkin merkitsemään pahvimukin pohjaan käyttökertojen määrän tukkimiehen kirjanpidolla. Ennen pitkää olin asettanut tavoitteeksi testata, kestäisikö muki täydet sata käyttökertaa. Asetin testilleni sellaiset säännöt, että käytän pahvimukia vain kerran päivässä, enkä pese sitä käytön jälkeen.
Pikkuhiljaa sisäpuoleltaan alun perin valkoinen muki alkoi tummua, ja lopulta se oli niin tumma, ettei teen vahvuutta voinut enää päätellä silmämääräisesti. Erityisen tummaksi meni mukin sisäpuolinen sauma. Mutta ei se ruvennut vuotamaan eikä edes pehmennyt käytössä. Pikemminkin tuntui siltä, että mukin sisäpintaan tarttuva tee parkitsi sen entistäkin vahvemmaksi.
Kestotestin tavoite, sata käyttökertaa, tuli täyteen perjantaina 27.3.2015. En vielä tätä kirjoittaessani tiedä, mitä tuolle pahvimukille seuraavaksi tapahtuu. En aio heittää sitä pois – en ainakaan ennen kuin olen lähettänyt mukin valmistajalle tiedon tekemästäni kestotestistä. Tokihan valmistaja tekee tuotteilleen monenlaisia testejä varmistaakseen tuotteen käyttökelpoisuuden aiotussa tarkoituksessa, mutta tuskinpa hekään ovat tällaista testiä tehneet. Tai mistäpä sen tietää.
Mitäs nyt sitten? Ei tämä testini maailmaa pelasta, mutta ainakin sen se osoittaa, että pahvimuki ei ole kertakäyttöastia.




Innostuin itsekin kokeilemaan pahvimukin kestoa töissä. 🙂 Nyt on kolmisen viikkoa saman pahvin käyttöä takana ja ei loppua näy. Kupillisia kertyy keskimäärin 6 työpäivässä (kyllä, olen kahvinarkomaani) eli aika lähellä sataa kuppia ollaan jo.. Kirjanpitoa en muistanut aloittaa, joten tarkkaa lukua en tiedä 🙂
Tuo sinun kestotesti on vielä rankempi kuin minun tekemäni, kun tuolla 6 kupillisen päivävauhdilla muki ei taida pahemmin ehtiä kuivahtaa kupillisten välillä 🙂