Tässä nyt menee vähän aikaa ennen kuin on taas tilaisuus retkeillä, joten panostetaan välillä muihin harrastuksiin. Lokakuun viimeisellä viikolla joudun tekemään töissä pitkiä päiviä, joissa on se hyvä puoli, että töistä kotiin kävellessä tarjoutuu tilaisuus harrastaa hämäräkuvausta.
Olen ennenkin kehunut eräissä Sonyn kameroissa olevaa oivallista hämäräkuvaustoimintoa, joka ottaa yhden pitkän valotuksen sijaan kuusi lyhyempää, ja koostaa niistä lopullisen kuvan. Tällä toiminnolla onnistuu kuvaus hyvinkin vähässä valossa käsivaralta.
Aloitan kuvaamisen jo työpaikalla: kolmannessa kerroksessa sijaitsevan työhuoneeni ikkunasta on hyvä näkyvyys auringonlaskun suuntaan. Nuottasaaren tehdas, Etu- ja Takalyötyn kerrostalot, Raksilan urheilualueen valot ja Vihreäsaaren tuulivoimala piirtyvät oranssia taivasta vasten.
Kävelen kotiin tällä kertaa ”rantareittiä” eli tavallista alempaa Oulujokisuiston yli. Tästä lähtee silta Torinrannasta Pikisaareen.
Tämä kuva on edellisessä kuvassa näkyvältä sillalta. Nuottasaaren tehtaat savuttavat oikealla.
Vielä yksi kuva samalta sillalta, nyt Pikisaaresta Torinrannan suuntaan. Vasemmassa reunassa hotelli, sitten kirjasto ja sillan päässä häämöttää kaupunginteatteri.
Pikisaaren kaupunginpuoleisessa päässä on ravintola nimeltä Sokeri-Jussin kievari. Nimensä se on saanut tuossa paikassa aiemmin sijainneella telakalla rakennetusta laivasta.
Jatkan matkaani Sokeri-Jussin oikealta puolelta kohti Tuiraa – rakennuksen toiselta puolelta menemällä olisin päässyt Pikisaaren halki menevälle tielle ja sieltä edelleen siltaa pitkin Hietasaareen.
Silta Pikisaaresta Raattiin.
Raatin liikuntakeskus. Rakennuksessa on mm. uimahalli ja kuntosali, ja sen takana varsinainen Raatin urheilukenttä katsomoineen.
Raatin nuorisotalo. Omassa nuoruudessani täällä pidettiin paljon partiolaisten tapahtumia – paikka lienee samassa käytössä edelleen.
Silta Raatista Toivoniemeen, joka ei enää ole niemi, vaan saari. Sellainen siitä tuli Merikosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.
Tuiranväylä. Vasemmalla Toivoniemi, oikealla Raatti.
Merikosken voimalaitoksen alakanavan vierellä, Tuiran puolella kulkeva kevyen liikenteen väylä. Taustalla Toivoniemen kerrostaloja, joista yhdessä minä elin elämäni kaksi ensimmäistä vuotta.
Valorypäs kevyen liikenteen väylien risteyksen lähellä Tuirassa.
Sama valorypäs toisesta suunnasta. Nuottasaaren tehtaan savut näkyvät taustalla.
Viimeinen silmäys jokisuiston läpi Tuirasta Keskustaan päin.
Kiva reitti tutuissa maisemissa, tosin päivänvalon aikaan. Tuiran rantamaisemissa on tullut pimeälläkin liikuttua, kaunista katseltavaa. Kasarminranta olisi myös hyvä pimeäkuvauskohde, täältä Kaakkurista ei vain ole tullut lähdettyä pimeällä niin kauas.
Tässä pimeässä vuodenajassakin on puolensa. Vesi ja valot tekevät kaupunkimaisemasta kiinnostavan. Voisi kyllä joskus käydä pimeään aikaan kuvaamassa ihan kaupunkimiljöötäkin.
Yökuvia käsivaralta on niitä erikoisominaisuuksia joista pidän uusimmissa kameramalleissa. Tutustuin ominaisuuteen ensimmäisen kerran Canon 100S-pokkarissa, nyt se on myös Canon 70D:ssä.
Hienoa jälkeä tulee Sonyllakin.
Ominaisuus on kyllä erinomainen. Jalustaa ei aina viitsisi kuljettaa mukana.
Onnistunut kuvasarja! Pimeässä kaupungissa on paljon eri värejä.
Mukavinta tässä on se, että hienoja näkymiä etsiessä ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Vaikka kulkisin kotoa töihin ja illalla takaisin täsmälleen samaa reittiä, on se aina kuitenkin vähän eri näköinen.