Kas tässä (kuva yllä) yksi litra vettä suoraan suolta. Tekisikö mieli juoda?
Olen samaa mieltä. Mutta tällaisena lämpimänä kesänä juomavettä on pakko saada, ja paljon. 4-6 litraa päivässä menee helposti, jos helteessä vaeltaa. Itse kuljetin kesän ensimmäisillä retkillä mukanani enimmillään 4,5 litraa vettä. Ja se painaa. Paljon mukavampi olisi kulkea kevyen vesivaraston kanssa ja täydentää sitä esim. lähteistä matkan varrelta. Mutta mistä niitä lähteitä aina löytää. Ainakin täällä Oulun seudulla maasto on täynnä vettä, mutta lähes kaikki on enemmän tai vähemmän humuspitoista suovettä, jota ei tee mieli juoda sellaisenaan. Lähteitäkin on, kun tietäisi missä. Niiden löytämisen varaan ei kannata vesihuoltoaan laskea.
Retkeilytarvikekaupoissa myydään toinen toistaan paremmaksi mainostettuja vedensuodattimia. Mutta kuten niin monet retkeilytarvikkeet, nämäkin ovat siivottoman kalliita. Esimerkiksi Partioaitassa ”Huippulaadukas yleissuodatin lähes jokaiselle vedenlaadulle” maksaa 198 euroa. Totuuden nimessä on sanottava, ettei tuollaisen – tai ylipäänsä minkäänlaisen suodattimen – hankinta ole mitenkään välttämätöntä. Jos varsinaista suodatustarvetta ei ole, vaan vedestä tarvitsee vain tappaa bakteerit, virukset ja muut vastaavat pikkuölliäiset, pärjää parin kympin hintaisella Micropur Forte -puhdistustablettipakkauksella pitkään. Mutta jos haluaa mahdollisuuden hyödyntää mitä tahansa pintavesiä, on se voitava myös suodattaa.
Minä löysin kaupasta halvan suodattimen: Akva Filter Glass -suodatin maksaa ostopaikasta riippuen noin parikymmentä euroa, ja on suhteellisen kevyt mukana kuljetettavaksi. En vain heti uskaltanut luottaa siihen, joten on järjestettävä testi.
Tässä testissä haen ensin suolta litran paikallaan lilluvaa suovettä, enkä pyri sitä pulloon ottaessani mitenkään erityisesti varomaan sattumia. Niinpä vesiotokseni sisältää myös kiitettävän määrän sammalenhitusia ja mitä tuollaisessa suolammikossa nyt onkaan. Otsikkokuvassa on vesipulloni suoraan suolta tuotuna.
Pidentääkseni Akva Filterin käyttöikää suodatan isoimmat sattumat ensin paperisuodattimella. Kahvisuodatin menee tukkoon jo muutaman desilitran jälkeen, joten vaihdan suodatinpaperiksi talouspaperin palasen. Sekin menee tukkoon, mutta ei ihan yhtä nopeasti kuin kahvisuodatin.
Lopulta vesi on suodatettu puhtaaksi näkyvistä roskista. Seuraavaksi kaadan veden Akva Filterin läpi. Värin muutos on hämmästyttävä – ei tätä enää suovedeksi tunnistaisi. Vesi ei ole vielä valmista juotavaksi, koska siinä voi olla mitä tahansa silmälle näkymättömiä haitakkeita. Niiden kellistämiseksi tipautan pulloon yhden Micropur-tabletin ja jätän sinne vaikuttamaan kahdeksi tunniksi.
Kaksi tuntia myöhemmin vesi on puhdistettu, joten on jäljellä enää sen juomakelpoisuuden selvittäminen. Ja siihen on olemassa vain yksi keino – minun pitää juoda se. Kaadan pullosta pari desiä lasiin. Vesi tuoksahtaa selvästi kloorilta, on kuin uimahallissa. Maistan. Yllätyn veden mausta, se on oikeastaan ihan miellyttävä. Veden alkuperää ei voi sen paremmin maun kuin hajunkaan perusteella päätellä, eikä kloori maistu ainakaan minua häiritsevästi. Illan aikana lipitän koko litran ja käyn odottamaan, kummasta päästä ruuansulatuselimistöni vaatii tulla tyhjennetyksi. Mitään vatsa- tai suolisto-oireita ei ilmaannu veden juomista seuraavien kolmen vuorokauden aikana, joten totean testini osoittavan, että suoveden puhdistaminen juomavedeksi on mahdollista Akva Filterin ja Micropurin avulla.
Seuraavalle retkelleni en siis enää kanna litrakaupalla hanavettä kotoa, vaan käytän turvallisin mielin nyt testaamallani menetelmällä puhdistettuja pintavesiä.
Täydennys
Myöhemmin tulin testanneeksi veden puhdistusta niin päin, että ensin annoin Micropurin vaikuttaa pari tuntia, ja sitten suodatin veden Akva Filterin läpi. Lopputulos oli vallan erinomainen: vedessä ei ollut enää lainkaan kloorin makua. Lisäksi sain vinkin, että paperisen kahvisuodattimen sijaan kannattaa käyttää kestosuodatinta – sellaisen voi kuulemma puhdistaa tukkeutumisen jälkeen yksinkertaisesti kopistamalla roskat pois. Siten parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi voin suositella kolmivaiheista puhdistusta:
1. näkyvien roskien suodatus kestokahvisuodattimen tai paperin läpi;
2. desinfiointi Micropur-tabletilla;
3. suodatus Akva Filterillä.
Toinen täydennys
Valmistaja on lisännyt suodattimen käyttöohjeisiin vinkin: jos suodatin ’menee tukkoon’ nopeammin kuin tavallisesti, niin siihen voi auttaa se, että suodattimen pohjassa keskellä olevaa harsoa tökkii nuppineulalla, ja suodattimesta voi taas saada toimintakuntoisen. Suodatinta voi myös ravistella kevyesti aika ajoin.
Kuva 1: Suoveden siivilöintiä kahvisuodattimen läpi.
Kuva 2: Siivilöity vesi.
Kuva 3: Akva Filter -suodatus.
Kuva 4: Akva Filter toiminnassa. Suodattamattoman ja suodatetun veden väriero on huomattava.
Kuva 5: Pullollinen puhdasta, juomakelpoista vettä.





