Tämä osa ei tietenkään enää kerro isän ja pojan yhteisestä matkasta, mutta menkööt samalla otsikolla – ollaanhan tässä kuitenkin vielä samalla reissulla. Ja matkustetaan interrail-lipulla.
Olen siis päässyt onnellisesti Kööpenhaminaan ja edessä on kokonainen päivä kaupungissa. Olen eilisen junamatkan aikana katsonut muutaman museon, joissa voisin mahdollisesti käydä. Mutta eipä mennä vielä noihin – aloitetaan päivä alusta.
Majapaikkani on Danhostel Copenhagen City, joka sijaitsee mukavasti varttitunnin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Huoneeni ikkunasta avautuu näkymä kaakkoon ja nyt päivänvalossa on kiva katsella maisemia – tai olisi, jos ei olisi sumua.
Maisemakuvan oton jälkeen lähden aamiaiselle. Hostellissa on erikoiset hissit: alhaalta ylös mentäessä näytetään avainkorttia hissiaulan lukulaitteelle, joka tunnistaa, missä kerroksessa asiakkaan huone on. Sen jälkeen järjestelmä valitsee yhden neljästä hissistä, joka tulee alas, avaa ovensa, ja asiakkaan astuttua hissiin sulkee oven ja vie asiakkaan suoraan oikeaan kerrokseen, välillä pysähtymättä. Ja alaspäin mentäessä valitaan jokin alakerroksista -1, 0 tai +1, ja taas järjestelmä valitsee hissin, joka tulee hakemaan asiakkaan ja vie tämän oikeaan kerrokseen. Kätevä järjestely, jolla varmistetaan, että ihmiset eivät päädy vääriin kerroksiin, ja mikä parasta, näihin hisseihin ei tule niitä viime hetken idiootteja, jotka katsovat oman aikansa niin tärkeäksi, etteivät voi jäädä odottamaan seuraavaa hissiä, vaan viivyttävät hississä jo olevien matkaa tunkemalla kyytiin sulkeutumassa olevien ovien välistä.
Aamiaisen jälkeen lähden kaupungille. Olen valinnut ensimmäiseksi kohteekseni Tanskan Designmuseon. Museoissa käydessäni en hakeudu ensisijaisesti taiteen pariin – enemmän minua kiinnostaa esimerkiksi muotoilun ja liikennevälineet sekä muu tekniikka. Myös erikoiset museot saattavat kiinnostaa – ja näin käy tänäänkin. Mutta katsotaanpa ensin sitä designmuseota.
Tärkeä osa museovierailua on kahvilassa käynti. Yleensä museoiden kahvilat ovat jollakin juuri kyseiseen museoon sopivalla tavalla erikoisia – niin tämäkin: kahvilan pöytien ympärillä olevat tuolit ovat erilaisia ja ne edustavat hienosti tanskalaista tuolimuotoilua.
Itse kahvilatuotteitakaan – tässä kahvi ja kirsikkamuffe – ei voi pelkästään moittia.
Designmuseon jälkeen lähden palaamaan takaisin majapaikkaan päin, koska tullessa näin lähellä kaksi kiinnostavaa paikkaa: Lääketieteellisen museon ja lounaspaikaksi soveltuvan ravintolan.
Lääketieteellisen museon näyttelyesineet ovat osin aika ällöjä, osa niistä on epäkunnossa, ja loputkin valokuvauksellisuudeltaan vaatimattomia, joten niistä minulla ei ole kuvia. Mutta rakennus – lähinnä sen interiööri – miellyttää silmääni kovasti, joten siitä otin jokusen kuvan. Yhden videonkin kuvasin, mutta se saatte katsottavaksenne sitten reissun videokoosteessa.
Lääketieteellisestä museosta lähtiessäni onkin jo lounasaika, joten voin suunnata aiemmin huomaamaani ravintolaan, Cafe Oscariin. Se on tämän saman kadun – Bredgaden – varrella ja vain puolen korttelin päässä Lääketieteellisestä museosta.
Lounastettuani lähden haahuilemaan takaisin hostelliin, mutta en mene suorinta tietä. Millekään erityiselle reitille en hakeudu, enkä yritä kulkea minkään nähtävyyksien kautta. Menen minne nenä näyttää ja välillä käännän päätä, jotta saan muutoksia kulkusuuntaan. Päivä on harmaa ja tuhruinen, joten erityiseen sightseeingiin ei ole suurta houkutusta.
Kämpille päästyäni otan taas kuvan ikkunastani avautuvasta maisemasta, joka on päivän aikana muuttunut harmaammaksi. Autojono on sentään poissa.
Pistorasioita iltapäivän harmaus ei masenna. Tai ehkä ne supattavat keskenään juttuja, joita ihminen ei kuule.
Yritän miettiä, missä vielä haluaisin käydä. En keksi mitään, ja kun kysyn itseltäni, onko pakko, jos ei halua, eikä edes tiedä, mitä haluaisi, saan vastaukseksi, että ei ole pakko. Muistutan itseäni, että olen lomalla ja saan tehdä tai olla tekemättä mitä huvittaa. Pohdinnan päätteeksi päätän ottaa päikkärit.
Unien jälkeen lähden vielä sen verran kaupungille, että käyn päivällisellä ja haen kaupasta iltapalaeväät sekä karkkia. Sitten palaan hostelliin ja vietän loppupäivän tekemättä mitään.
Reissuhan ei vielä tähänkään lopu. Huomenna edessä on junamatka Etelä-Ruotsin halki Tukholmaan ja illalla lähtee laiva Suomeen. Nyt ei varmaan enää tule yllätyksiä. Eihän?
Otsikkokuva on Designmuseon kaupasta.