Kävelyharrastus on ollut pitkään tauolla, mutta kun päivät kesää kohti pitenevät, valo lisääntyy ja ilmat lämpenevät, alkaa elämäntapakävelijän jalkaa kutittaa siihen malliin, että kävelemään pitäisi päästä. Mutta minkäs teet, jos käveleminen sattuu jalkoihin.
Tällaisessa tilanteessa täytyy kääntää kaikki kivet, tai oikeammin, kaikki kengät. Olen käyttänyt pitkään paljasjalkakenkiä – sekä kevyttä lenkkikenkää että etenkin vaelluskenkämallia. Jokin etiäinen ajoi kokeilemaan vielä vanhoja kunnon vaelluskenkiäni malliltaan Lowa Renegade. Ne ovat edelleen hyvät kävellä, mutta lämpimällä säällä turkasen kuumat.
Jo jonkin aikaa on ollut mielessä, että pitäisikö kokeilla MBT-kenkiä. Toiselta nimeltään keinukengät. Miksi ne ovat nimeltään MBT-kengät – luepa täältä. Näiden kenkien erikoisuus on kaareva pohja, jonka ansiosta kengillä käveleminen on tavallisia tossuja rullaavampaa. Samalla jalan lihakset joutuvat tekemään enemmän töitä, kun tasapaino ei pysy pelkästään paikallaan seisoskellen.
Oma haasteensa kenkien valinnassa minulla on jalkaterän muodon vaatima erittäin leveä lesti. Siinä mielessä Kipukaupan paljasjalkakengät ovat olleet erinomaiset, niissä leveyttä on kerrankin riittävästi. Kun pyysin MBT-kaupasta suosituksia leveälestisistä kengistä, minulle ehdotettiin mallia Sport 4. Ne tilasin. Saamani ohjeen mukaisesti tilasin kokoa 42 olevat kengät, mutta ne jouduin saman tien palauttamaan, koska ne olivat liian pienet. Pulaa oli sekä pituudesta että varvasosan leveydestä. Vaikka näitä mainostetaankin leveälestisenä mallina. Kipukaupan kenkiin verrattuna nämä MBT Sport 4:t eivät ole leveätä lestiä nähneetkään.
No. Uudet, isommat kengät saapuivat. Seuraavana päivänä ne jalkaan ja töihin. Vastoin odotuksiani pohjan kaarevuus ei juurikaan tuntunut – paitsi paikallaan ollessa. Kävellessä kengän muoto oli hyvin luonteva. Pieni tuunaustarve kuitenkin ilmeni: näissä kengissä jalkateräni tuntui asettuvan vinoon ns. ylipronaatioasentoon, nilkat sisäänpäin kääntyneinä. Tämä oli siis tuntemus – todellisuudessa jalkateräni ovat ennemminkin supinaatiossa eli nilkat ulospäin kääntyneinä. Tämän olen huomannut tarkastellessani kengänpohjien kulumista: ne kuluvat minulla ensin aina kantapään ulkosyrjältä.
Tämän ongelman ratkaisin tuunaamalla pohjallisten sisäreunoihin pienen korotuksen. Otin käytöstä poistuneiden kenkien mukana tulleet pohjalliset ja leikkasin niistä sopivankokoiset palaset, jotka sijoitin MBT-kenkien pohjan ja pohjallisen väliin.
Tämä riitti. Nyt kengät tuntuvat jaloissa luontevilta ja matka jatkuu. Tässä vaiheessa, kun tätä kirjoitan, kengät ovat olleet käytössä vasta kaksi päivää, mutta alku on lupaava. Kuukausien ajan vaivannut nivelrikkokipu oikean jalan nilkassa, jalkapöydässä ja pottuvarpaan tyvessä ei juurikaan tunnu. Tilanne on aivan toinen kuin vielä jokunen viikko sitten.
Nämä kengät menevät ehdottomasti jatkoon ja kun ilmat tästä edelleen lämpenevät, niin enköhän lähde vielä pitemmällekin kävelylle kuin nämä kuuden kilometrin pituiset työmatkat. Maratonkävelyitä en enää tavoittele, mutta joku 20-30 kilometriä olisi kyllä kiva pystyä taas kävelemään.
Ehkäpä.