Nimeni on Tapani Kunnas. Olen syntynyt vuonna 1964 Oulussa ja asun siellä edelleen. Teen retkiä enimmäkseen Pohjois-Suomessa kävellen, pyöräillen, hiihtäen ja lumikenkäillen. Vierastan valmiita, rakennettuja retkeilyreittejä, ja kuljen yleensä omilla poluillani ja mieluiten polkujen ulkopuolella.
Retkeilyharrastukseeni kuuluu olennaisena osana retkikertomusten kirjoittaminen ja usein myös videointi.
Tervetuloa mukaan, toivottavasti viihdyt kyydissäni!
Mahtavat sivut. Tässä taannoin käytiin mamman kanssa vaeltamassa (kävelemässä) Kalajoella Tapion tuvalta lähtevään luontopolkuun. Särkijärven kierros n. 20km…todella vaihtelevaa maastoa ja Pleunan alueella joen törmä todella kaunis…sattumalta päästiin valmiin tulen ääreen makkajutulle. Testattiin eräällä toisella laavulla (Valkiatvedet) Jetboil keitintä ja retkimuonaa…hyvin toimi. N. 6t meni kaikkensa, kivaa oli kun pääsi vielä uimaa Tapion tuvan omalle altaalle (vesi 23c). No, oli mulla asiaakin….millainen pyöräperäkärry sulla on ja kaikkea muitakin tietoa kaipaisin kärrystä. Saisinko tietoa, jos viitsit laittaa?
Terv.
Risto ”cycleribbe@suomi24.fi” Sivula
Kiitos kommentista, kiva jos tykkäät sivuista.
Pyöräperäkärryä minulla ei ole – suunnitelmissa on kylläkin kehitellä kärry, jota voisi sekä vetää itse että kiinnittää pyörän perään vedettäväksi. Yhden kärryprototyypin olen teettänyt ja sitä kokeillut, ja siitä jotain ideoita on tulossa aikanaan seuraavaan malliin. Se asia etenee hitaasti, kun sain jalkani kuntoon ja käveleminen rinkka selässä maistuu taas.
Kalajoen seudut ovat minulla vielä tutkimatta. Kertomasi perusteella kannattaisi kyllä käydä… täytyy ottaa vaikka ensi kesän ohjelmaan.
Harmi ettei sinulla ole jäänyt aikaa junien kuvaamiseen 🙁 Junakuviasi olisi kiva nähdä lisää.
Se harrastus ei loppunut ajan puutteen takia, vaan mielenkiinto yksinkertaisesti lopahti. Suurimpana yksittäisenä syynä tähän oli se, kun nettiin ilmestyi sivuja, joilta pystyi katsomaan minkä tahansa junan tarkan sijainnin. Sen jälkeen ei esimerkiksi tavarajunien bongaamisessa ollut samanlaista hohtoa kuin ennen, kun koskaan ei tiennyt, tuleeko juna aikataulussa, edellä, jäljessä, tai ei ollenkaan 🙂 Kun sitten vielä työn merkeissä matkustaminen loppui, en vain saanut enää lähdetyksi radanvarteen.
Toki koskaan ei tiedä, vaikka sattuisi jokin niin kiinnostava tilanne, että siitä tulisi otettua kuva, joka olisi niin erityinen, että sen viitsisi laittaa julkisesti nähtäville.
Mukavaa silti saada tällaista palautetta – jotain kai olen tehnyt oikein, jos kuviani on ollut kiva katsella 🙂
Tuollaista hohtoa pitäisi löytyä edelleen Kemiran ja Oritkarin liikenteestä, niihin kun mennään vaihtoliikkeenä.
Tosin itse sanoisin satamratojen liikenteen bongaamisesta, että kun on kahdeksan tuntia kykkinyt tasoristeyksessä talvipakkasilla, niin alkaa olla kaikki hohto kadonnut…
Tosin Oulussa voi olla hieman eri juttu, käsittääkseni Oritkarissa ja Nuottasaaressa käydään useasti päivässä?
Joka tapauksessa hienoja kuvia ja videoita tältä sivustolta löytyy, toivon että jatkat kaikenlaista kuvaamista ja päivittämistä, eikä muutama junakuvakaan olisi pahitteeksi… 🙂
Hei ja kiitos kommentistasi!
Tosiaan voi olla niin, että nuo tehdas- ja satamaradan liikenteet olisivat kiinnostavia seurattavia. Kaikkeen ei vain aika eikä mielenkiinto riitä, mutta mistäpä sitä tietää, jos vaikka joskus taas… 🙂
Kiitos. Tosi kiva kokea reissuja lukemalla ja katselemalla, varsinkin, kun itsellä ei talviyöpyminen maastossa onnistu. Ilman teidänlaisianne dokumentoijia monilta jäisi nautinto puuttumaan.
Yksinkertainen on kaunista, ja sitä kauneutta kaikenlaisessa ulkoilmaelämässä riittää. Tuot sen hauskalla tavalla esiin.
Kiitos mukavasta kommentista! Mieltä lämmittää tällainen 🙂
Hyvä juttu Kalevassa 25.10.2020! Miksi noissa jutuissa ei mainita, että olet suorittanut maisterin tutkinnon pääaineena matematiikka, vaikka kyllä se matematiikan opiskelusi näkyy toimissasi luovuutena ja muussakin.
Ehkä tässä oli kyse siitä, että jutun aiheena oli keinutuoli, ei Tapani. Matematiikka kyllä näkyy tässä työssä sekä ihan konkreettisesti sovellettavana tieteenä että välillisesti – onhan matematiikan opiskelu antanut eväitä loogisuudessa ja järjestelmällisyydessä kehittymiseen.