Kerran vielä hellettä pakoon. Ensimmäinen kerta oli pari viikkoa sitten, juuri heinäkuun puolivälin jälkeen, ja toinen kerta viime viikolla. Kolmannelle ja toivottavasti kesän viimeiselle hellepakoretkelle lähden päivänä, joka on Oulussa koko kesän lämpimin, 33 astetta.
Lähden kotoa vasta kymmenen aikaan illalla, kuten edelliselläkin kerralla. Ja kuten edellisellä kerralla, menen nytkin leiripaikan lähelle autolla. Kotoa lähtiessäni lämpömittari näyttää vielä 29 astetta, ja kun pääsen perille suunnittelemaani yöpymispaikkaan, ja saan teltan pystyyn, on lämpöä vielä silloinkin, puoli kahdeltatoista, kaksikymmentäkuusi astetta.
Pystytän telttani paikkaan, jonka itä- ja kaakkoispuolella kasvaa tiheää metsää. Näin saan majoitteeni aamuksi varjoon ja edellytykset riittävän pitkiin yöuniin ovat olemassa. Leiriytymistä aloittaessani saan muistutuksen siitä, että elokuu on kohta alkamassa: löydän rinkan päältä hirvikärpäsen. Yäk. Koko loppuillan kuvittelen tuntevani sellaisen mönkimässä hiuksissani ja niskassani. Huomioni kiinnittyy tähän aistimukseen, mikä verottaa tarkkaavaisuuttani sen verran, että en huomaa pystyttäväni teltan suoraan vilkasliikenteisen muurahaispolun päälle. Tämän huomaan vasta aamulla – onneksi telttani on valmistettu muurahaisenpitävästä kankaasta. Yöllä minua ei valvota sen enempää muurahaiset kuin liika lämpökään. Myös aamu sujuu hyvin; puut varjostavat ja teltassa on vielä kahdeksan aikaan siedettävä 22 asteen lämpötila.
Leiripaikkaani en tällä kertaa paljasta. Se sijaitsee nimittäin salaisen marjapaikkani tuntumassa, eikä sellaisten sijainteja paljasteta kaikille. Sori siitä.
Eihän tällaisesta retkestä paljoa kerrottavaa ole. Vietän maastossa kuitenkin varsin lyhyen ajan, enkä tee illalla muuta kuin leiriytymiseen liittyvät hommat. Aamu ei ole sitä kummempi: teltasta poistuttuani laitan aamupalan, syön, puran leirin ja sitten lähden kotiin töihin.
Hyödynnän retkeäni videoeditointiharjoitteluun. Olen ottanut käyttöön uuden editointisoftan nimeltä Movavi Video Editor 5. Aiemmin käyttämääni ohjelmaan (Wondershare Filmora) verrattuna tuo Movavi tuntuu ennen kaikkea paljon kevyemmältä. Se ei kuormita konetta ollenkaan niin paljon kuin Filmora ja varsinkin valmiin julkaisutiedoston luominen tapahtuu selvästi nopeammin kuin Filmoralla, muutamassa minuutissa kymmenien minuuttien sijaan. Ohjelman editointiominaisuudet ovat kuitenkin käyttööni vähintäänkin riittävät, jopa paremmat kuin Filmorassa. Erityisesti tykkään monipuolisemmista äänen säädöistä sekä mahdollisuudesta kiertää kuvaa mihin tahansa kulmaan (mikä mahdollistaa vinoon asetetulla kameralla kuvatun otoksen oikaisemisen).
