Eskelisen uutukaisen matkustamoa.Eskeliset jälleen rivissä Rovaniemen linja-autoasemalla. Oulusta tullut keskellä, vasemmalla Tromssan jatkoyhteys ja oikealla Karasjoen bussi.Retki alkaa tästä. Sulaojan parkkipaikka ja Kevon reitin eteläinen päätepiste.Lankkusilta Sulaojan yli. Sulaojan alkupisteenä on lähde, joka on vesimäärältään Suomen suurin: 400 litraa sekunnissa, 35.000.000 litraa vuorokaudessa.Alkumatkan kuljen sorapintaista polkua pitkin.Ensimmäisen yön leiripaikka.Toinen retkipäivä alkaa harmaana.Saapuminen Luomusjoelle. Tästä eteenpäin tarvitsee moottoriajoneuvolla liikkuva luvan. Minulla edessä on joen ylitys kahlaamalla.Tästä tulin yli.Paras ruska olisi ollut viikko sitten. Nyt suurin osa lehdistä on jo pudonnut maahan.Maaruska näyttää säilyvän hyvänä pitempään.Punainen väri tulee mustikan, violetti juolukan lehdistä.Jo näin pienellä maapläntillä näkee lähes kaikki sateenkaaren värit. Käytännössä vain sininen puuttuu.Mustikanlehtiä lähikuvassa.Osun poroaidalle juuri paikassa, jossa se on 4-5 tolpanvälin matkalta kaatunut maahan.Niillasašvárrin laki on pilvessä.Niillasašvárrin huippujen välimatka on vain 500 metriä, mutta pilvi peittää näkyvyyden huipulta toiselle.Lisää maaruskaa Erotusaidan lähellä.Lähes kokonaan kuivunut lampi, joka kesäkuun lopussa oli ääriään myöten täynnä.Gaskkamušalášin koilliskärki. Näillä main telttailin kesällä 2015.Porolauma pällistelee outoa kulkijaa.Gieđmeskálogorsan kanjoni. Alkukesällä tässä virtaa vielä vettä, mutta nyt uoma on kuivillaan.Kiviä ja ruskan punertamaa varvikkoa.Sivutuuli kastelee rillit toispuoleisesti.Jälleen yksi kivikkoinen uoma, joka on kesän aikana kuivahtanut.Áilegasroavvin huipulla.Tyypillinen näkymä tällä retkellä. Maisema voisi olla hieno, mutta rillien ja kameran linsseihin kertyvä vesi peittää osan ja matalalla roikkuvat pilvet loput.Lauantain lounastauko, jonka aikana teen päätöksen palata seuraavaksi yöksi kylälle.Lounastauon jälkeen matka jatkuu kuivunutta puronuomaa pitkin ylämäkeen.Aurinko yrittää paistaa pilven läpi.Snoikanjohkan ylitys tapahtuu tästä, etualalla olevan laakean kiven kohdalta.Maaruskaa Skálonjuovččan rinteellä.Skálonjuovččan huippu.Maston huoltotielle saavuttuani aurinko yrittää vielä kerran puhkaista pilvipeitteen.Näkymä Camping Tenorinteen keittiörakennuksen parvekkeelta Inarijoelle.Inarijoki.Inarijoen ylittävä silta.Urhea hapero yrittää vielä kasvaa, vaikka sienikausi alkaa täälläkin olla ohi.Maantie laskee Karigasniemen kylältä Inarijoen ylittävälle sillalle ja valtakunnanrajalle.Karigasniemen kylänraitti on maanantaiaamuna hiljainen.Kotimatkalla näen jo auringonpaistetta ja sinistä taivasta. Tässä lähestytään Sodankylää Vajusen (Kitisessä oleva järvi) kohdalla.
Komeat maisemat! Siitä on vuosia, kun olen viimeksi ollut tuollapäin.
Maisemissa ei tosiaankaan ole valittamista. Ja nyt, kun muutama päivä on kulunut reissusta, alkavat muistot säästäkin jo kultaantua… viimeistään ensi viikolla taidan jo olla sitä mieltä, että retkellä oli yksinomaan kivaa 🙂
Komeat maisemat! Siitä on vuosia, kun olen viimeksi ollut tuollapäin.
Maisemissa ei tosiaankaan ole valittamista. Ja nyt, kun muutama päivä on kulunut reissusta, alkavat muistot säästäkin jo kultaantua… viimeistään ensi viikolla taidan jo olla sitä mieltä, että retkellä oli yksinomaan kivaa 🙂