Lumikenkäilyä Saariselällä, kuvia 1

Retken jälkeen kokemukset muuttuvat vähitellen muistoiksi. Niitä tukemaan pyrin kirjoittamaan retkitarinat blogiin mahdollisimman pian, mieluiten jo saman päivän iltana. Kaupunkilaiskakaran kanssa tehtyjen retkien kohdalla huomasin hyväksi käytännöksi sellaisen, että varsinaiseen retkitarinaan tulee vain kaksi kuvaa, ja isommat kuvakoosteet kuvateksteineen teen vasta kotona. Näin ehdin rauhassa käsitellä kuvat ja valita niistä onnistuneimmat koosteisiin sekä miettiä kuvatekstit.

Ensimmäisestä reissupäivästä leijonanosa kului linja-auton kyydissä – lähteehän Eskelinen Oulusta aamulla kello 8.15 ja saapuu Saariselälle iltapäivän jo hämärryttyä, kello 15.20. Siten päivän koko valoisa aika meni matkustaessa. Pakkasmaisemaa (alin havaittu lämpötila matkan varrella oli -32 astetta) oli mukava katsella linja-auton ikkunasta ja pari vauhdissa ottamaani kuvaa jopa onnistuivat.

Illalla tein sitten lyhyen retken, joka alkoi Saariselän tunturikylän koillisnurkassa sijaitsevan kappelin läheltä ja suuntautui Iisakkipään huippua kohti. Koska mukana ollut SPOT-lähetin ei toiminut luotettavasti, jäi retken päätepisteen tarkka paikannus tekemättä.

Näkymä Pudasjärven ja Ranuan väliltä, jossa pakkasta oli enimmillään 32 astetta.

Keskipäivän aurinko yletti valaisemaan pisimpien puiden latvat.

Eskeliset rivissä Rovaniemen linja-autoasemalla. Keskimmäinen auto on tullut Oulusta, vasemmanpuoleinen jatkaa Karasjokeen Norjaan ja oikeanpuoleinen Enontekiölle. Rahtia on nyt niin vähän, että kuljettajat siirtävät sen jatkoyhteysautoihin lähtölaiturissa. Kesällä, kun rahtia oli paljon, lähti Oulusta saapunut auto – joka oli tullut Helsingistä asti – matkustajien ja matkatavaroiden purkamisen jälkeen rahtipuolelle, ja jatkoyhteysautot tulivat sinne käytyään ensin hakemassa junalla saapuneet matkustajat. Rahdin siirto autojen välillä tapahtui siis vasta tuolloin.