Turku 27.-31.5.2007

Toukokuun lopulla tein siis kaksi työreissua potkulaudalla. Reissuista ensimmäinen suuntautui Joensuuhun ja jälkimmäisellä kävin ensin Turussa ja paluumatkalla vielä Pieksämäellä.

Ensimmäisenä päivänä ajoin Oulusta Kalajoen kautta Seinäjoelle.  Matkareitti on kuvattu tässä. Tuo reittikuvaus on tehty 020202.fi -palvelussa, joka erottuu muista edukseen siinä, että reitille voi laittaa runsaasti välietappeja, minkä lisäksi reittikuvauksen voi tallentaa itselleen joko html- tai pdf-muodossa.

Alkumatkasta keli oli mitä mainioin ja niinpä pysähdyin Vihannissa kahville ja jäätelölle. Nämä Essot ovat kohta katoavaa kansanperinnettä, kun ne vähitellen muuttuvat ABC:n tai St1:n väreihin.

Erilaisia huoltotoimenpiteitä on matkan aikana suoritettava. Vespa vaatii polttoainetta, samoin kuski - lisäksi kuskin jätevesisäiliö täytyy toisinaan tyhjentää myös tienvarteen. Hienotunteisuussyistä pyrin aina löytämään sellaisen paikan, jossa pääsen vähän sivuun tieltä.

Kalajoen jälkeen olosuhteet heikkenivät merkittävästi. Näin toukokuussa kun meri on vielä talven jäljiltä kylmä, ja sieltä puhaltava tuuli pitää myös rannikon hyvin vilpoisena. Alkumatkan 23 astetta vaihtuivat merenrannan 13:een asteeseen. Ky-ly-mä!!!

Pohojanmaan lakeuksilla tarkeni taas ajella.

Seinäjoella majoituin rautatieharrastajan arvolle sopivasti Hotelli Almaan, jonka sijainti aivan aseman vieressä mahdollisti myös vähäistä junavalokuvauksen harrastamista.

Tässä on Suomen ainoa dieselvetureilla vedettävä Intercityjuna eli Seinäjoelta Vaasaan ja takaisin ajettava IC.

Koska IC-junien 2-kerrosvaunut tarvitsevat sähköä ilmastointiinsa, liitetään junaan Seinäjoki - Vaasa -rataosuudelle dieselveturien perään aggregaattivaunu.

Seuraavana päivänä matka jatkui, reittikuvaus täällä. Alkumatkan hyvä sää muuttui Lavialle tultuani sateiseksi.

Pitkään ei sateesta kuitenkaan tarvinnut kärsiä, sillä Turun lähellä sää taas poutaantui. Nämä kuvat ovat tieltä 222 (en siis ajanut E63-tietä vaikka tuossa reittiselostuksessa näin onkin merkitty), joka on yksi viehättävimmistä koskaan ajamistani teistä. Tie polveilee sekä vaaka- että pystysuunnassa, liikennettä on vähän, ja päällyste erinomaisessa kunnossa.

Turussa majapaikkana oli Kylpylähotelli Caribia - ei varsinaisesti tyypillinen potkulautailijan majapaikka, mutta koska kyse oli työreissusta mm. Terveydenhuollon ATK-päiville, joiden iltaohjelma oli tässä hotellissa, lienee käytökseni hyväksyttävissä. Tässä olen jo valmiina jatkamaan matkaa kohti Pieksämäkeä.

Matkareitti Turku - Pieksämäki on kuvattu täällä. En taaskaan ajanut isointa mahdollista tietä eli E63:a, vaan mahdollisuuksien mukaan poikkesin pienemmille väylille. Niiden varrelta kun löytyy monesti kaikenlaista kivaa. Tässä yksi löydös: käsittääkseni tämä laahakaivinkone oli vielä käytössä.

Kangasalla pysähdyin Mobiliassa ja tällekin päivälle osui ihan kunnon vesisade. Tässä ollaan jossain Oriveden lähistöllä tiellä 3400.

Kuvittelin sateen menevän ohi, jos hetken odottelen bussipysäkkikatoksessa.

Katin kontit. Sade hellitti sopivasti vajaan puolen tunnin odottelun jälkeen, mutta heti kun olin lähtenyt taas ajamaan, se yltyi. No ei muuta kuin sadevaatteet päälle ja matka jatkuu. Eikä sitä kauaa taaskaan kestänyt; Längelmäellä saatoin taas kuoriutua märkäpuvustani. Taustalla näkyy Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatie.

Vaajakosken ABC oli tällä kertaa syöntipysähdyksen paikkana. Parkkeerasin Vespan tahdikkaasti kauemmas varsinaisille mp-paikoille pysäköidyistä tosikkopyöristä.

Majapaikaksi Pieksämäen runsaasta tarjonnasta valitsin Savonsolmun. Eipä tuossa kaupungissa paljon muita vaihtoehtoja taida ollakaan. Tässä kuvassa olen jo valmiina lähtemään kotia kohti; matkareittikuvaus on täällä.

Alkumatkasta riitti taas lämpöä.

Suomen kesä alkoi näyttää taas parastaan.

Päivällispaikkana oli Kiuruveden ABC - oikeastaan pysähdyksen tärkeämpi syy oli lämmittely. Kova vastatuuli jäähdytti todella tehokkaasti. Ainoa lohtu siinä oli tieto siitä, että kotiin päästyäni veisin Vespan 5000 km:n huoltoon, jossa siihen asennettaisiin matalan mallin tuulilasi. Sen jälkeen olisi (toivottavasti) vastatuuleenkin kivempi ajella.

Pyhännänjärvi oli kaunis mutta ei tuossakaan kauaa tarennut seisoskella.

Päivän viimeisellä varsinaisella tauolla huomasin, että Vespan takarengas pitää vaihtaa. 5000 km matkalla se oli kulunut keskiosaltaan jo lähes sileäksi.

Vielä vähän kesäillan valaistustunnelmointia Haaransillan eteläpuolella.

Jatkoa seuraa sitten myöhemmin; tarkoitus on tehdä tässä kesän aikana muutama lyhyempi pikkuretki ja ainakin yksi pitempi. Minne se suuntautuu, on tätä kirjoittaessani jo tiedossa, mutta eipä kerrota liikaa vielä. Pysykää kanavalla!

Takaisin Potkulautablogiini tästä.